Uudet suojelualueet Pentalan, Stora-Herrön ja Sorvalampi-Häkläjärven metsäalueille
Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on perustanut Espooseen Pentalan, Stora-Herrön ja Sorvalampi-Häkläjärven metsäalueiden luonnonsuojelualueet. Suojellut metsäalueet ovat harvinaisen luonnontilaisena säilyneitä. Suojelualueiden perustaminen liittyy Espoon juhlavuoden kunniaksi tehtyyn päätökseen suojella 550 hehtaaria Espoon luonnonarvoiltaan merkittäviä kohteita. Uusia alueita on nyt perustettu yhteensä 11 kappaletta ja niiden yhteenlaskettu pinta-ala on noin 450 hehtaaria.
Pentalan metsäalue
Espoon Suvisaariston lounaispuolella sijaitseva Pentalan saari edustaa Espoon arvokkainta ja parhaiten säilynyttä saaristoluontoa. Uusi suojelualue on 51 hehtaarin kokoinen ja sijaitsee saaren keskiosissa. Saaren maasto on vaihtelevaa ja alueella on maisemallisesti kauniita korkeita kallioita, joiden päällä kasvaa poronjäkälämattoja ja kilpikaarnaisia männiköitä. Myös lahopuita ja suopainanteita on runsaasti. Saaren keskellä on Espoon eteläisin järvi.
Suojelualueen arvokkaita lajeja ovat muun muassa suovalkku, lettorahkasammal, hohkasammal ja aapasirppisammal. Alueen linnustoon kuuluvat muun muassa pyy ja harmaapäätikka. Pentalan metsäalue on osayleiskaavassa merkitty pääosin virkistysalueeksi.
Stora-Herrön metsäalue
Stora-Herrön ulkoilusaari sijaitsee myös Suvisaariston lounaispuolella. Suojeltu metsäalue on kooltaan 8,2 hehtaaria ja sijaitsee saaren lounaisosassa kahden lahden välissä. Metsäalue on pitkään koskemattomana säilynyttä vanhaa metsää, jossa on järeitä puita ja kulumattomia kallioita. Runsaslahopuustoiset kangasmetsät ja metsäiset kalliot ovat monimuotoisuuden kannalta merkittäviä lajien elinympäristöjä. Stora-Herrön metsäalueen luonnonsuojelualue on osayleiskaavassa merkitty virkistysalueeksi.
Sorvalampi-Häkläjärven metsäalue
Sorvalampi-Häkläjärven metsäalue sijaitsee Espoon pohjoisosassa Velskolan Pitkäjärven itäpuolella. Uusi 51 hehtaarin kokoinen suojelualue muodostaa arvokkaan metsä- ja suoalueiden kokonaisuuden. Alueella on muun muassa jyrkkäpiirteisiä kallioita, joita peittävät jäkäläiset mäntymetsät. Näiden välissä on taas erilaisia räme- ja korpimuodostumia. Monimuotoisuutta lisäävät pienet purot ja norot, tervaleppäkorpi, pähkinäpensaat ja metsälehmukset.
Alueen hyvä luonnontila tarjoaa sopivat elinolosuhteet arvokkaiden vanhojen metsien lajistolle kuten kääväkkäille. Linnustoon kuuluu muun muassa pyy ja metso ja kasvilajeihin kevätlinnunherne ja metsälehmus. Alueella on myös uhanalaisen liito-oravan esiintymä. Yleiskaavassa alue on merkitty virkistysalueeksi.
Lisätietoja:
Uudenmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus, ylitarkastaja Leena Eerola, p. 040 517 3414, etunimi.sukunimi(at)ely-keskus.fi
Kuvia tiedotusvälineiden käyttöön
Kuvaaja Leena Eerola, Uudenmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus. Kuvaajan nimi mainittava kuvaa käytettäessä.