Koulutuksen kehittämisen painopisteitä Suomessa vuoteen 2012 saakka ovat tasa-arvoiset koulutusmahdollisuudet, koulutuksen korkea laatu, osaavan työvoiman varmistaminen, korkeakoulujen kehittäminen sekä pätevän opetushenkilöstön saatavuus. Taide- ja kulttuuritoimen sekä luovan talouden merkitys osana alueellista kehittämistä, osaamista ja kilpailukykyä on vahvistunut.
ELY-keskusten tavoitteena on koulutusjärjestelmän toimivuuden edistäminen ja koulutuspoliittisten uudistusten toimeenpanossa tarvittavan osaamisen kehittäminen sekä kulttuuriyrittäjyyden ja luovan talouden, kulttuuritoimijoiden ja muiden aluekehittäjien yhteistyön sekä taide- ja kulttuuripalveluiden uusien muotojen vahvistaminen.
Peruspalveluiden arviointi
Peruspalvelujen alueellinen arviointi on aluehallintovirastoista annetun lain (896/2009) nojalla aluehallintovirastojen tehtävä. Hallituksen esityksen perustelujen mukaan asianmukaiset ministeriöt ja keskushallinnon virastot ohjaavat arviointia omalla toimialallaan. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset osallistuvat liikenteen sekä kirjasto-, liikunta-, ja nuorisotoimen peruspalvelujen alueellisen saatavuuden arviointiin.
Kirjastotilastointi
Suomen yleisten kirjastojen tilastot löytyvät yhteisestä tilastotietokannasta, jonka ylläpidosta vastaa opetus- ja kulttuuriministeriön kulttuuriyksikkö. Tietokannan tilastotietojen tuotantoon osallistuvat Ahvenanmaata lukuun ottamatta Suomen yleiset kirjastot ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset. Tilastotietokannasta on haettavissa Suomen yleisten kirjastojen kattavia toimintatilastoja vuodesta 1999 lähtien.
Varsinais-Suomen aikuiskoulutuksen mittarit
Varsinais-Suomessa on ensimmäistä kertaa kerätty tietoa alueella aikuiskoulutukseen osallistuneiden määristä ja taustoista sekä järjestettyjen koulutusten määristä. Aikuiskoulutusmittareiden avulla on tarkoitus jatkossa seurata sekä koulutukseen osallistumista että mahdollisesti koulutuksen vaikuttavuut-ta. Aikuiskoulutusta antavat korkeakoulut (yliopistot, ammattikorkeakoulut ja niiden erillisyksiöt), toisen asteen ammatilliset oppilaitokset sekä aikuiskoulutuskeskukset, ammatilliset erityisoppilaitokset, vapaan sivistystyön oppilaitokset (kansanopistot, työväenopistot, kansalaisopistot, kesäyliopisto) sekä iltalukiot.
Oppilaitosrakentamisen seurantatiedot
Oppilaitosten rakentamistarpeen ja valtionrahoituksella toteutettavien hankkeiden määrää ja kustannuksia seurataan opetus- ja kulttuuriministeriön sekä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen välisiä tarveneuvotteluja kuten myös maakuntien liittojen informoimista varten. Opetus- ja kulttuuriministeriölle seurataan avustusten vaikuttavuutta oppilasmäärien suhteen, eli kuinka monelle oppilaalle on rakennettu uudet tai peruskorjatut tilat. Maakuntien liittoja varten seurataan kunkin maakunnan saaman valtionavustuksen prosentuaalista suhdetta maakunnan oppilasosuuteen.