Uudenmaan ELY-keskus seuraa alueen tulvatilanteen kehittymistä. Toimimme pääsääntöisesti virka-ajan puitteissa. Ensisijainen toimintavastuu pelastustoimissa on aina pelastuslaitoksella. Tulvan uhatessa on otettava yhteys suoraan hätäkeskuksen puhelinnumeroon 112.
Tälle sivulle on koottu tietoa ajankohtaisesta vesi-, lumi- ja jäätilanteesta sekä tulvatilanteesta Uudellamaalla. Tarkempia tietoja vedenkorkeuksista ja virtaamista sekä vesitilanne- ja tulvaennusteista löytyy oikean reunan linkkien kautta.
14.5.2012 Järvien syvyyskartoitukset jälleen käynnissä
Ely-keskus on aloittanut jälleen järvien syvyyskartoitukset. Tällä kertaa kartoitetaan kahdeksan järveä. Aiheesta julkaistiin tiedote.
14.5.2012 Jokien kevättulva on ohitettu
Kevättulvat on ohitettu Uudenmaan jokivesistöissä, mutta järvien pinnat ovat yhä monin paikoin korkealla. Sateet heijastuvat vedenpinnan korkeuksiin nopeasti, koska maaperä on edelleen varsin märkää eikä voi sitoa kovin suuria määriä kosteutta.
25.4.2012 Vedenpinnat paikoin yhä korkealla
Tulvavedet ovat viime viikonlopun jälkeen jatkaneet laskuaan Uudenmaan vesistöissä. Vedenpinnat ovat kuitenkin paikoin yhä korkealla; mm. Nummenjoen, Kytäjoen, Tuusulanjoen ja Koskenkylänjoen virtaamat ovat yhä tulvarajan yläpuolella. Lunta ei kuitenkaan enää valuma-alueilta löydy, joten ilman runsaampia sateita vedenpinnat jatkavat laskuaan.
Kytäjän alueen yläpuoliset säännöstellyt järvet (Kytäjärvi, Suolijärvi ja Hirvijärvi) ovat edelleen noususuunnassa. Vedenkorkeuksien ennustetaan kääntyvän laskuun viimeistään vappuna, riippuen säännöstelypäätöksistä. Tuusulanjärven vedenpinta on kääntynyt viikonlopun sateista johtuneen nousun jälkeen taas laskusuuntaan.
Espoonjoen valuma-alueen järvet (Bodominjärvi ja Pitkäjärvi) ovat yhä korkealla, joten Espoonjoen virtaama tulee säilymään suurehkona vielä päiviä. Bodominjärven lisääntyneen juoksutuksen ansiosta Espoonjoen havaintopaikan virtaama on vakiintunut tämän viikon aikana tasolle 5,5 m3/s. Turunväylän yläpuolinen tulvajärvi säilynee veden peittämänä vielä useita päiviä, mutta moottoritielle tulvan ei enää tänä keväänä ennusteta nousevan.
23.4.2012 Tulvatilanne pitkittyy edelleen sateiden vaikutuksesta
Perjantainen saderintama käänsi tulvavirtaamat uudelleen nousuun koko Uudenmaan alueella. Viikonlopuksi sateet kuitenkin loppuivat, ja vedenkorkeudet ovat jälleen kääntyneet laskuun. Tuorein tulvahuippu jäi pääosin pienemmäksi kuin kevään kaksi edellistä huippua. Vaikka lumet ovat jo lähes kokonaan sulaneet, järvissä ja uomissa on yhä runsaasti vettä. Tälle viikolle ennustetut sateet voivat taas nostaa virtaamia, joten tulvatilanne voi pitkittyä edelleen.
Vantaanjoen vesistöalueen säännöstellyt järvet ovat nousseet säännöstelyn ylärajan tuntumaan, minkä seurauksena niiden juoksutusta tullaan lisäämään lähipäivinä. Kytäjokilaaksossa peltoa on edelleen tulvan alla n. 100 hehtaaria, eikä tilanteen odoteta helpottuvan lähipäivien aikana. Tuusulanjoen virtaama oli maanantaina tavanomaisen kevättulvan tasolla.
Myös Espoonjoen valuma-alueella sijaitsevien Bodominjärven ja Pitkäjärven vedenpinnat ovat korkealla. Bodominjärven juoksutusta lisätään alkuviikolla, joten Espoonjoen virtaama pysyy lähipäivienkin ajan korkealla. Ennustetut sateet pitkittävät tulvaa edelleen.
20.4.2012 Vesisateet kasvattavat jälleen virtaamia
Perjantain vesisateet nostavat jälleen vesistöjen pinnankorkeuksia ja lisäävät virtaamia. Sateet myös nopeuttavat lumen ja jään sulamista. Sään poutaantumisen viikonlopun aikana odotetaan kuitenkin pienentävän virtaamia ja helpottavan tulvatilannetta.
19.4.2012 Tulva laskusuunnassa, Espoonjoen ennustetaan yhä nousevan
Uudenmaan vesistöjen vedenkorkeudet ovat pysyneet korkealla koko viikon ajan. Useimmissa joissa tulvavirtaamat ovat kuitenkin jo laskusuunnassa.
Vantaanjoen valuma-alueen latvaosien säännöstellyt järvet ovat yhä nousussa. Kytäjän alueella tulva nousee vielä lähipäivien ajan järvien täyttyessä. Torstaina tulvavesi peitti alleen n. 100 hehtaaria peltoalueita. Tuusulanjärven pinta on kääntymässä laskuun, samoin kuin Tuusulanjoen virtaama. Tänä keväänä vältyttäneen mm. Jokitien liikennerajoituksilta.
Perjantain vesisateiden ennustetaan nostavan virtaamia ainakin Espoonjoella, missä vedenkorkeuden odotetaan nousevan viikonvaihteen jälkeen mahdollisesti tulvarajan tuntumaan. Valuma-alueen järvien, Bodominjärven ja Pitkäjärven, pinnat ovat jo tällä hetkellä korkealla. Tulvahuipun suuruuteen vaikuttavat Bodominjärven juoksutuspäätökset sekä sateen ja vielä sulamattoman lumen määrä.
Porvoonjoen virtaama on havaintojen mukaan pysynyt koko viikon samalla 69 m3/s:n tasolla. Perjantain sateet todennäköisesti kääntävät virtaaman kuitenkin hienoiseen nousuun.
Torstaina keskeisimpien havaintopaikkojen virtaama-arvot olivat seuraavat: Nummenjoki Pirkkula 17 m3/s (tavanomainen tulvahuippu n. 19 m3/s), Espoonjoki 5,3 m3/s (7 m3/s), Vantaanjoki Myllymäki 64 m3/s (90 m3/s), Keravanjoki Hanala 17 m3/s (28 m3/s), Mustijoki Vekkoski 46 m3/s (61 m3/s), Porvoonjoki Vakkola 69 m3/s (82 m3/s) ja Koskenkylänjoki Niinikoski 51 m3/s (37 m3/s).
17.4.2012 Vantaanjoen tulvahuippu ohitettu, Porvoonjoki yhä nousussa
Viikonlopun kestänyt voimakas virtaaman nousu on pysähtynyt ja kääntynyt laskuun Vantaanjoella. Tulvahuippu saavutettiin maanantaina, jolloin virtaama Oulunkylässä oli n. 120 m3/s. Vedenpinnat laskevat kuitenkin hitaasti maaperän runsaasta kosteudesta ja alkuviikon sateista johtuen. Kytäjoen ja Tuusulanjoen alueilla tulvan laskunopeus on riippuvainen etenkin yläpuolisten järvien säännöstelyistä.
Espoonjoella tulva on noussut hitaasti, tiistaina virtaama oli yhä alle 5 m3/s. Tulevien päivien säästä riippuen virtaama voi nousta tulvarajan 7 m3/s tuntumaan.
Porvoonjoen virtaama oli tiistaina Vakkolan havaintopaikalla lähes 70 m3/s, kun vuoden keskimääräinen tulvahuippu on 82 m3/s. Ennusteen mukaan virtaama on yhä nousussa ja ylittää loppuviikolla 100 m3/s, tulvahuippu sijoittunee seuraavaan viikonvaihteeseen. Myös Koskenkylänjoella virtaama on edelleen kasvusuunnassa. Tulvan lopullinen suuruus riippuu tulevien päivien säästä ja vesistöalueiden latvaosilla jäljellä olevan lumen määrästä.
Tiistaina keskeisimpien havaintopaikkojen virtaama-arvot olivat seuraavat: Nummenjoki Pirkkula 17 m3/s (tavanomainen tulvahuippu n. 19 m3/s), Espoonjoki 4,7 m3/s (7 m3/s), Vantaanjoki Myllymäki 79 m3/s (90 m3/s), Keravanjoki Hanala 22 m3/s (28 m3/s), Mustijoki Vekkoski 60 m3/s (61 m3/s), Porvoonjoki Vakkola 69 m3/s (82 m3/s) ja Koskenkylänjoki Niinikoski 48 m3/s (37 m3/s).
16.4.2012 Kevättulvariski Turunväylällä
16.4.2012 Vantaanjoen vedenkorkeudet nousivat
Vantaanjoella lumien sulaminen on jatkunut voimakkaasti. Vedenkorkeudet nousivat nopeasti viikonlopun ja maanantain aikana. Yön pakkasjakso käänsi vedenpintoja laskuun Vantaanjoen yläjuoksulla, mutta virtaamat kääntynevät uudelleen nousuun vielä maanantain kuluessa. Alajuoksulla vedenkorkeudet ovat nyt huippulukemissa ja pysyttelevät vielä korkealla pari päivää ennustetuista sateista ja lämpötilasta riippuen. Keravanjoella vedenkorkeudet ovat jo laskeneet jonkin verran. Vantaankoskella virtaama on noin 85 m3/s ja Hanalan asteikolla noin 25 m3/s.
13.4.2012 Virtaamat paikoin voimakkaassa nousussa
Uudenmaan alueen vesistöjen virtaamat ovat lähteneet paikoin voimakkaaseen nousuun. Sääennusteen mukaan yöt ovat kuitenkin viilenemässä viikonlopun aikana, mikä hidastanee virtaaman kasvunopeutta jonkin verran. Toisaalta mahdollinen jatkuvampi vesisade kiihdyttää lumen sulamista, mikä voi heijastua nopeasti myös vesistöjen vedenkorkeuksiin.
Itäisen Uudenmaan suurimpiin jokiin (Mustijoki, Porvoonjoki ja Koskenkylänjoki) ennustetaan tavanomaista suurempaa tulvahuippua. Myös Siuntionjoen ja Espoonjoen virtaamien ennustetaan kasvavan keskimääräistä kevättulvaa suuremmiksi.
Perjantaina keskeisimpien havaintopaikkojen virtaama-arvot olivat seuraavat: Nummenjoki Pirkkula 12,5 m3/s (tavanomainen tulvahuippu n. 19 m3/s), Espoonjoki 3,5 m3/s (7 m3/s), Vantaanjoki Myllymäki 52 m3/s (90 m3/s), Keravanjoki Hanala 15,5 m3/s (28 m3/s), Mustijoki Vekkoski 34 m3/s (61 m3/s), Porvoonjoki Vakkola 29 m3/s (82 m3/s) ja Koskenkylänjoki Niinikoski 27 m3/s (37 m3/s).
12.4.2012 Lämpenevä sää saa virtaamat kasvamaan
Kylmemmän jakson jälkeen lämmennyt sää on nopeuttanut lumen sulamista ja jokien virtaamat ovat kääntyneet jälleen nousuun. Ennusteen mukaan virtaamahuiput saavutetaan Uudellamaalla huhtikuun loppupuoliskon aikana.
Uudenmaan länsiosissa tulevien tulvahuippujen odotetaan olevan samansuuruiset tai hieman pienemmät kuin maaliskuun puolelle ajoittuneet ensimmäiset huiput. Myös Vantaanjoelle odotetaan tavanomaista tulvakevättä. Mustijoella ja Porvoonjoella tulvahuipusta odotetaan jopa keskimääräistä suurempaa, koska maastossa on etenkin vesistöjen latvaosilla vielä runsaasti sulamatonta lunta. Pääkaupunkiseudulla Espoonjoen virtaama saattaa ennusteen mukaan kasvaa tulevien viikkojen aikana jopa vahinkorajan tuntumaan, Turunväylää uhkaavalle tasolle.
Lämpenevä sää ja etenkin mahdolliset vesisateet voivat nopeuttaa tulvan nousua entisestään. Toisaalta kylmät yöt hidastavat virtaaman kasvua.
Torstaiaamuna keskeisimpien havaintopaikkojen virtaama-arvot olivat seuraavat: Nummenjoki Pirkkula 12 m3/s (tavanomainen tulvahuippu n. 19 m3/s), Espoonjoki 3,5 m3/s (7 m3/s), Vantaanjoki Myllymäki 34 m3/s (90 m3/s), Keravanjoki Hanala 7 m3/s (28 m3/s), Mustijoki Vekkoski 13 m3/s (61 m3/s), Porvoonjoki Vakkola 18 m3/s (82 m3/s) ja Koskenkylänjoki Niinikoski 15 m3/s (37 m3/s).
5.4.2012 Kylmät yöt hidastavat lumen sulamista
Yöpakkaset ovat hidastaneet lumen sulamista ja pienentäneet jokien virtaamia. Kylmiä öitä on ennustettu Uudellemaalle koko pääsiäisen ajaksi, joten kevättulvaa odotetaan vasta pääsiäisen jälkeen.
Järvien jäät ovat heikentyneet kevään etenemisen myötä niin, että jäälle ei kannata enää lähteä kulkemaan. Jokivesistöistä jäät ovat osittain jo lähteneet.
28.3.2012 Tulvavirtaamat jälleen nousussa, viikonloppuna kylmenee taas
Viime viikonlopun yöpakkaset käänsivät virtaamat useimmissa Uudenmaan vesistöissä laskuun. Alkuviikolla jälleen lämmenneen sään myötä vedenkorkeudet ovat olleet tiistaista lähtien paikoin nopeassa nousussa. Lumen sulamisen arvioidaan jatkuvan tasaisesti vielä keskiviikkona ja torstaina. Loppuviikolle ennustettu sään kylmeneminen kääntänee virtaamat jälleen laskusuuntaan.
Virtaama on keskiviikkoaamuna Vantaanjoen Oulunkylässä hieman yli 80 m3/s, kun keskimääräinen kevättulvahuippu on n. 130 m3/s. Nummenjoen Pirkkulassa virtaama on kasvanut tasaisesti (keskiviikkona lähes 18 m3/s). Espoonjoella virtaama on lähes 5 m3/s, ja nousun ennustetaan jatkuvan viikonloppuun saakka.
Lyhyen talven jäljiltä ohuet jäät ovat lähteneet liikkeelle suurimmassa osassa joista. Toistaiseksi ei ole tiedossa tulvista tai jääpadoista aiheutuneita vahinkoja.
Useimmissa vesistöissä on ennusteiden mukaan odotettavissa keskimääräistä hieman pienempi kevättulva. Espoonjoen valuma-alueella tulvan ennustetaan kuitenkin kasvavan jopa viime kevättä suuremmaksi. Lähipäivien sää vaikuttaa merkittävästi tulvien kestoon ja suuruuteen.
21.3.2012 Uudellamaalla odotetaan tavanomaisia kevättulvia
Lumen sulaminen on käynnistynyt ja jäät ovat heikkenemässä. Ely-keskus julkaisi aiheesta tiedotteen.
20.3.2012 Jokien jäälle ei enää kannata mennä
Vesistöjen jään paksuus vaihtelee suuresti. Järvien jäähavaintopaikoilla Hiidenvedellä, Tuusulanjärvellä ja Espoon Pitkäjärvellä jäätä on yhä yli 40 cm, mutta siitä suuri osa on pehmeää kohvajäätä.
Jokien jäälle ei enää kannata mennä. Jokien virtaamat ovat kääntyneet nousuun lumen sulamisen myötä, ja jään päällä on myös paikoin runsaasti vettä. Osittain joet ovat jo sulaneet.
28.2.2012 Jäät ovat paksuuntuneet, mutta niiden kantavuus ei
Rivakat pakkaset ovat kasvattaneet jäiden paksuutta niin järvillä, jokivesistöissä kuin merelläkin. Jään kantavuus ei kuitenkaan ole kohentunut jään paksuuntumisen myötä, koska suuri osa jäästä on pehmeää kohvajäätä.
Vain kova teräsjää on rakenteeltaan vahvaa ja kantaa hyvin jäällä kulkevia. Lisäksi jään päällä oleva paksu lumikerros estää näkemästä paikkoja, joissa jää voi olla ohutta. Jäällä liikkuessa on syytä olla nyt varovainen.
30.1.2012 Järvien jäät ovat vahvistuneet nopeasti
Uudenmaan järvien jäät ovat paksuuntuneet nopeasti pakkasten myötä. Jään päälle satanut lumi on kuitenkin heikentänyt jään vahvistumista, koska pakkanen ei pääse pureutumaan jäähän saakka lumikerrosten läpi.
Hiidenvedellä ja Espoon Pitkäjärvellä jään paksuudeksi mitattiin 19 cm ja Tuusulanjärvellä 27 cm.
17.1.2012 Espoonjoessa hyydettä
Kylmenevä sää on aiheuttanut hyyteen muodostumista Espoonjoessa. Joen pohjan epätasaisiin paikkoihin on kertynyt jäähyydettä, joka padottaa vettä ja nostaa vedenpinnan korkeutta. Pinnan nousu on ollut paikoin varsin nopeaa. Uomaan ei ole vielä muodostunut jääkantta, mikä hillitsisi hyyteen muodostumista. Pinnan jäätymisen odotetaan helpottavan tilannetta.
10.1.2012 Jäähavainnot Uudenmaan järvillä aloitettiin
Jäänpaksuuden havainnointi käynnistyi varsin myöhään Uudenmaan järvillä. Yleensä järvet jäätyvät ennen vuodenvaihdetta, mutta tänä talvena lämmin sää ja vesisateet jatkuivat tammikuulle saakka.
Jään paksuutta havainnoidaan 10 päivän välein Espoon Pitkäjärvellä, Hiidenvedellä Vihdissä sekä Tuusulanjärvellä. Pitkäjärvellä jää oli vielä liian ohutta mitattavaksi. Hiidenveden mittauspisteellä jäätä oli 9 cm ja Tuusulanjärvellä 8 cm.
2.1.2012 Vesistöissä ei vielä talven merkkejä
Uudenmaan ely-keskuksen vesistöseurannat käynnistyivät reippaasti virtaavilla jokivesistöillä. Edellisiin talviin verrattuna olosuhteet olivat varsin lämpimät, eikä lumesta tai jäästä ollut vielä tietoakaan. Vuoden ensimmäiset vesinäytteet haettiin Uudenmaan alueen suurimmista joista eli Vantaan-, Porvoon,- Mustion-, Musti- ja Koskenkylänjoista.
30.12.2011 Pinta- ja pohjavedet korkealla vuoden vaihteessa
Vuoden vaihtuessa vesistöjen vedenpinnat ovat yhä korkealla, vaikka suurimmat tulvahuiput onkin jo paikoin ohitettu. Jokien virtaamat ovat pääsääntöisesti kääntyneet laskuun, mutta järvien pinnat ovat paikoin vielä nousemassa. Pohjaveden pinnankorkeus on noussut keskimääräistä korkeammalle.
Loppuvuoden aikana Uudellamaalla on satanut poikkeuksellisen paljon, ja lähes kaikki sade on tullut maahan vetenä. Tämä on kasvattanut vesistöjen virtaamat paikoin kevättulvaa suuremmiksi. Samalla pohjavesivarastot ovat täyttyneet. Lunta tai routaa maassa ei ole, eivätkä järvet ole jäätyneet.
Kovien tuulten seurauksena Uudenmaan alueen metsissä on kaatunut paljon puita. Tuuli on myös sekoittanut tehokkaasti järvien ja merialueen vettä. Tämä on parantanut vesistöjen happitilannetta.
Lisätietoja:
- Tulvatilanne: Yksikönpäällikkö Kari Rantakokko, Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, puh. 040 532 8793, etunimi.sukunimi(at)ely-keskus.fi.
- Tulvatilanne: Suunnitteluinsinööri Olli Jaakonaho, Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, puh. 040 747 8588, etunimi.sukunimi(at)ely-keskus.fi
- Vesitilanne: Ylitarkastaja Jaana Marttila, Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, puh. 040 535 9746, etunimi.sukunimi(at)ely-keskus.fi